Vertaiscoaching ratkaisuna ohjausvajeeseen
Väitöstutkimuksessa opetetaan työntekijät coachaamaan toisiaan, jolloin kaikki hyötyvät: asiantuntijat saavat apua työarkensa ongelmiin, esihenkilöiden aikaa säästyy ja yrityksen tuottavuus kasvaa. Haastateltavana on tutkija ja coach Minna Rasila, joka kertoo, miten vertaiscoachingin taika käytännössä toteutuu.
Hei, kuka olet?
Olen Minna Rasila, pitkän linjan valmentaja, kehittäjä ja yrittäjä. Tällä hetkellä toteutan myös 80-luvulta asti elänyttä haavettani tehdä väitöskirjatutkimusta.
Teet coachingiin liittyvää väitöskirjaa Tampereen yliopistolla Johtamisen ja talouden tiedekunnassa. Kerro lyhyesti, mistä tutkimuksessa on kyse.
Tietojohtamisen alan kehittämistutkimuksessa rakennamme toimintamallin erityisesti kompleksisissa työympäristöissä sovellettavaksi. Työntekijät oppivat coachingin perustaidot, auttavat kollegoitaan coachaamalla ja vakiinnuttavat vertaiscoaching-toiminnan ASAP-verkostossa. Vertaiscoachingilla tarkoitan ohjausmuotoa, jossa työntekijä ohjaa työkaveriaan coachingin menetelmillä ja molemmat ymmärtävät, että ohjaaja ei ole coachingin ammattilainen. ASAP on valittu verkoston nimeksi kuvaamaan sitä, että verkostosta saa ASiantuntija APua omaan työhönsä as-soon-as-possible.
Mistä tämä tutkimusaihe sai alkunsa?
Olen huomannut työyhteisöjä kehittäessäni, että yhä useampi suomalainen työskentelee sellaisissa asiantuntijatehtävissä, joissa esihenkilö tai kukaan muukaan ei kykene antamaan ohjeita tai neuvoja. Työntekijät eivät saa tarvitsemaansa tukea, he kärsivät ohjausvajeesta. Vastaavasti esihenkilöt kokevat riittämättömyyttä, johtajuuden taakkaa. Vertaiscoachingin käytäntöä kehitetään johtamisen innovaationa siten, että coaching tuodaan esihenkilöiden ja johtajien työkalusta arkipäivän menetelmäksi kaikkeen työhön, erityisesti asiantuntijatyöhön. ASAP-verkosto toimii konkreettisena johtajuuden jakajana: ASAP-verkostossa työn haasteita voidaan ratkoa nopeasti kokonaan ilman esihenkilöä, mikä helpottaa sekä asiantuntijan että esihenkilön työtä.
Miksi ratkaisuna toimii mielestäsi parhaiten juuri vertaiscoaching?
Coaching on tutkitusti vaikuttava kehittämisen, kehittymisen ja tulosten saavuttamisen menetelmä. Sillä saa aikaan todellisia muutoksia ihmisen ajattelutavoissa ja sitä kautta myös toiminnassa. Se mielletään valitettavan usein kalliiksi, harvojen saatavilla olevaksi ja vain ammatticoachien osaamaksi johdon työkaluksi. Coaching ei vaadi käsiteltävän asian substanssiosaamista ja se on taito, jota me kaikki voimme oppia ja siten auttaa toisiamme – ja itseämme – parempaan ajatteluun, toimintaan ja tulokseen. Tutkimukseni tarkoituksena on lisätä coachingin saatavuutta vertaiscoachingin avulla ja näin saada useammat henkilöt hyötymään coachingin eduista.
Miten tutkimus käytännössä toteutetaan?
Toimintamallia kehitetään aidoissa työympäristöissä. Organisaation työntekijöistä muodostetaan ASAP-verkosto ja he pääsevät työpajoihin oppimaan coachingtaitoja. Työpajojen väleissä he harjoittelevat koutsausta molemmissa rooleissa: sekä coachina että asiakkaana. Verkostolaiset alkavat koutsaamaan toisiaan heti ensimmäisen työpajan jälkeen ja näin saavat heti projektin alusta alkaen apua todellisissa työarkensa haasteissa.
ASAP-verkosto on turvallinen paikka kehittää omia coachingtaitojaan. Osallistujat reflektoivat ja raportoivat jokaisen antamansa ja saamansa coachingin yhteiseen työtilaan, joten he oppivat ja hyötyvät myös muista kuin omista coachauksistaan. Nämä reflektoinnit ovat tärkeää tutkimusaineistoa ja projektin pitkän keston (noin 10 kk) ansiosta toimintamallia on mahdollista kehittää ketterästi jo projektin aikana.
Miten työntekijät oppivat coachingtaitoja?
ASAP-projektissa aloitamme coachingin perusteista ja coachausta aletaan heti harjoitella käytännössä. Ensimmäiset harjoitukset ovat aika mekaanisia coachingprosessin mukaisten ratkaisukeskeisten kysymysten toistamista. Shu-ha-ri -oppimismallin mukaisesti olen aika tiukkana siitä, että aloittelija toimii mallin mukaan, kunnes on riittävä ymmärrys soveltamiseen. Samantapaisen oppimispolun myös Päivi Kupias esittää viimeisimmässä kirjassaan coachin ja työnohjaajan taitojen kehittymiselle.
Mikä tekee vertaiscoaching-mallin kehittämisestä erityisen merkittävää?
Mullistavinta on se, että coachingista voivat hyötyä kaikki: paitsi johtajat ja esihenkilöt, myös asiantuntijat, kehittäjät, asiakaspalvelijat, opiskelijat, yrittäjät, vanhemmat… Kustannustehokkuutensa ansiosta malli on hyödynnettävissä laajasti eri yhteyksissä.
Millaisia tuloksia ensimmäisistä asiakascaseista on saatu?
On ollut palkitsevaa huomata, että ASAP-verkostolaiset kokevat hyötyvänsä jo heti ensimmäisistä haparoivista koutsauksista – sekä asiakkaina että coacheina. Koutsausta saaneet ovat kokeneet käsiteltävän asian jäsentyneen paremmin, siihen on saanut uusia näkökulmia, tavoite on kirkastunut ja toimintavalmius sekä päätöksenteko ovat tehostuneet. Nämä ovat siis aivan samoja hyötyjä, joita aiemmissa coaching-tutkimuksissa on tullut esille.
Entä miten työntekijät hyötyvät koutsatessaan kollegojaan?
Vertaiscoacheille itsestään selvä hyöty on ollut coachingtaidon kehittyminen ja sen ymmärtäminen, että toista voi auttaa muutenkin kuin neuvomalla. Coachit ovat kokeneet oppineensa myös oleellisia vuorovaikutustaitoja, kuten läsnäoloa, kuuntelemista ja tilan antamista toisen ajatuksille. Tärkeää on ollut myös se, että työkaverin coachaaminen on laajentanut ymmärrystä oman organisaation toiminnasta ja joskus koutsi on myös voinut saada uusia näkökulmia omaan vastaavaan tilanteeseensa. ASAP-verkostoon osallistujat voivat lisäksi suorittaa Coaching Ajokortin© osoituksena oppimistaan taidoista.
Mitä hyötyjä oletat organisaatioiden saavan pidemmällä tähtäimellä?
Oletan, että tutkimusprojektissa nyt mukana olevat vahvistavat ajan mittaan omalla toiminnallaan valmentavaa kulttuuria organisaatiossaan. Mitä enemmän tämänkaltainen toiminta lisääntyy organisaatiossa, sitä paremmin työntekijät voivat ja sitä tuloksellisempaan työhön he kykenevät. Tietysti myös organisaation osaamispääoma kasvaa, kun yhä useampi osaa soveltaa coachingtaitojaan erilaisissa tilanteissa. Organisaation tulee myös sitoutua siihen, että mikäli ASAP-verkosto todetaan positiivisesti vaikuttavaksi saa se jatkaa toimintaansa vajaan vuoden mittaisen tutkimusprojektin jälkeen, joten tästä voi syntyä jopa elinikäinen toimintamalli organisaation työarkeen.
Mitä haasteita on tullut vastaan?
Minua on yllättänyt se, kuinka tuntematonta coaching edelleen on potentiaalisten asiakkaiden keskuudessa. Ja toisaalta se, kuinka kehittäminen edelleen keskittyy johtoon ja esihenkilöihin ja monessa organisaatiossa tuntuu ihan mahdottomalta ajatus kehittää valmentavaa kulttuuria muuten kuin “ylhäältä alaspäin”.
Kiire ja ajanpuute taitaa olla ikuisuushaaste kaikissa kehittämisprojekteissa. Siksi toteutamme ASAP-projektit “Avaimet käteen”-periaatteella ja korostamme sitä, että vertaiscoaching alkaa heti projektin alussa, osana työarkea, jolloin sen vaikutukset alkavat välittömästi tehostaa työskentelyä ja näin itse asiassa säästää aikaa!
Mitä etuja ASAP-projektilla on organisaatiolle ammatticoachingin ostamiseen verrattuna?
En mielelläni vertaa näitä toisiinsa, koska molemmille on tarve eivätkä ne korvaa toisiaan. Vertaiscoachingin etuina ovat nopea saatavuus ja kustannustehokkuus. Toisaalta vertaiscoachilla ei ole ammatticoachin kaltaista osaamista ja kokemusta coachingprosessin toteuttamisesta, joten vertaiscoaching-prosessissa ei voida mennä yhtä syvälle.
Voiko vertaiscoachingin yleistyminen organisaatioissa uhata ammatticoachien työllistymistä?
Päinvastoin: ASAP-projektit lisäävät coachingin tunnettuutta ja ymmärrystä sen tehokkuudesta, mikä lisää ammatticoachauksen kysyntää – joko talon sisältä tai ulkopuolelta ostettuna.
Mitä tulevaisuuden visioita sinulla on?
Tarkoituksenamme on perustaa ammatticoachien ASAP-kumppanuusverkosto toteuttamaan ASAP-projekteja, jotta vertaiscoachingin ilosanoma saadaan leviämään laajasti. Monella suomalaisella coachilla on osaamista myös opettamisesta ja oppimisen tukemisesta – intohimoiselle coaching-ammattilaiselle tämä voisi olla tapa rikastaa omaa työtään.
Kiitos haastattelusta, Minna! Kerro vielä lopuksi, mistä halukkaat löytävät lisätietoa ASAP-projektista?
Kiitos! ASAP-projektista voi lukea lisää täältä.
Haastattelija: Helka Mäki